Yleinen

Runkoverkko antaa toivoa Satakunnalle

By 25.12.2018 helmikuu 14th, 2019 No Comments

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkistanut ehdotuksen maanteiden ja rautateiden
runkoverkoksi. Lausuntokierros on juuri päätynyt ja lopullista päätöstä odotellaan vielä tänä
vuonna. Satakunnan kannalta ehdotus on melko positiivinen ja ainakin paljon parempi, kuin useat
edelliset runkoverkkoehdotukset.

 

Maanteiden runkoverkkoon ehdotetaan kuulumaan VT 2
Helsinki-Pori, VT 8 Turku-Pori ja VT 12 Rauma-Tampere. Rautatieliikenteen runkoverkkoon
kuuluvat ehdotuksessa radat Tampereelta sekä Raumalle että Poriin. Käytännössä mukana ovat
siis kaikki Satakunnan tärkeimmät pitkän matkan väylät.

Miinusta verkkoehdotus saa siitä, että VT 8 Porista pohjoisen suuntaan ei ole mukana. Vähintään
välin Pori-Söörmarkku olisi suonut kuuluvan verkkoehdotukseen. Puutetta helpottaa jonkin verran
se, että Söörmarkun eritasoristeys on jo rakenteilla. Valtatie 11 Pori-Tampere ei myöskään ole
mukana runkoverkossa, mikä johtuu ilmeisesti pienestä liikennemäärästä.

Mikä merkitys runkoverkolla sitten on väylien hoidon ja kehittämisen kannalta? On selvää, että
valtion tie- ja rautatieinvestoinnit kohdistuvat jatkossa pääosin runkoverkkoon. Teiden hoitoonkin
runkoverkko vaikuttaa. Asetusehdotuksen mukaan runkoverkon tiet jaetaan I ja II kategorian
hoitoluokkiin. Muut tiet kuuluvat pääosin III hoitoluokkaan. Runkoverkkoehdotuksen Satakunnan
tiestö kuuluu kokonaan I hoitoluokkaan, joten teidemme hoitoon tulee asetuksen mukaan
panostaa. Teiden hoito tarkoittaa niin jokapäiväistä hoitamista (asfaltin kunto, auraukset, suolaus)
kuin myös tavoitetta poistaa tieosuudelta hitaita ja vaarallisia kohteita.

Rauma ja Pori ovat kehittäneet satamiaan ja niiden meriväylät ovat kunnossa. Peruskorjattu
rautatieyhteys palvelee satamien tavaraliikennettä hyvin. Rautateiden henkilöliikennekin on
kehittynyt viime vuosina, kun vuoroja on lisätty. Henkilöjunayhteyttä Porista Tampereelle tulee
nopeuttaa merkittävästi ja Rauman henkilöliikenne avata uudelleen. Satakunnan jälkeenjäänyt
tiestökin on kehittymässä. VT 2:n ja VT 8:n korjausten ja Söörmarkun eritasoristeyksen kautta.
Vaikka runkoverkkoesitys näyttää melko positiiviselta ja muutakin kehitystä on tapahtunut, vaatii
Satakunnan liikenneverkon kehitys tiukkaa lobbausta kaikilta maakunnan toimijoilta. Tämä vaatii
jatkossakin hyvää yhteistyötä kauppakamareilta, kaupungeilta, Satakuntaliitolta ja
kansanedustajilta.

 

-Kari Hannus